Hi everyone, waggoota 7n darban tarree kana qindeessuun dabarseera. Baay’ee na gargaara, akkasuma isiniif akka godhu abdiin qaba. Dirqisiisaa yoo ta’e share godhaa. Galatoomi.

Muraasni yakkamaa ta’us hundi isaanii itti gaafatamummaa qabu.
—Abrahaam Iyaasuu Heeshel

Hundi keenya gutter keessa jirra, garuu gariin keenya urjii ilaalaa jirra.
—Alan Moore jedhamuun beekama

Hundi keenya puppetiidha, Laurie. Ani puppetii funyoo arguu danda’u qofa.
—Alan Moore jedhamuun beekama

Duuba koo hin deemin; Ani geggeessuu dhiisuu danda’a. Fuuldura kootti hin deemin; Ani hordofuu dhiisuu danda’a. Na cinaa deemtee hiriyyaa koo ta’i qofa.
—Albert Camus jedhamuun beekama

Asoosamni soba ittiin dhugaa dubbannudha.
—Albert Camus jedhamuun beekama

Gad fageenya qorraa keessatti, dhumarratti ganni hin mo’amne tokko akka na keessa jiru hubadhe.
—Albert Camus jedhamuun beekama

Yeroon namni tokko loluu qabu, yeroon hiree isaa akka bade, dooniin akka deemte, gowwaan qofti akka itti fufu fudhachuu qabus jira. Dhugaan jiru garuu yeroo hundumaa gowwaa ture.
—Albert Finney jedhamuun beekama

Osoo hundi isaa akkas salphaa ta’ee! Osoo namoonni hamoon bakka tokkotti hojii badaa hojjetan jiraatanii, warra hafan irraa adda baasuun balleessuun qofti barbaachisaa ta’ee. Garuu sararri gaarii fi hamaa addaan qoodu qalbii ilma namaa hunda keessaa mura. Akkasumas eenyutu garaa ofii isaa keessaa kutaa tokko balleessuuf fedhii qaba?
—Aleeksaandar Solzhenitsyn jedhamuun beekama

Waan of biraa qabachuu dandeessu qofa qabaadhu; afaan beeku, biyya beeku, nama beeku. Yaadannoo keessan boorsaa imala keessanii haa ta’u.
—Aleeksaandar Solzhenitsyn jedhamuun beekama

Waan hundumaa keessatti qoodni waan hundaatu jira.
—Anaxagoras jedhamuun beekama

Nuti yaadne: hiyyeessa dha, homaa hin qabnu, garuu yeroo tokko tokkoon dhabuu jalqabne kanaaf guyyaan tokkoon tokkoon isaa guyyaa yaadannoo ta’e, walaloo waa’ee arjummaa Waaqayyoo isa guddaa fi — badhaadhina keenya duraanii qindeessuu jalqabne.
—Aanaa Akmaatoovaa

Namni kamiyyuu addunyaa fooyyessuu jalqabuu isaa dura yeroo tokkollee eeguun isa hin barbaachisu jechuun akkam nama ajaa’iba.
—Anne Frank jedhamuun beekama

Kan hawaasa keessa jiraachuu dadhabe, ykn ofii isaatiif gahaa waan ta’eef barbaachisummaa hin qabne, bineensa yookaan waaqa ta’uu qaba.
—Aristootil

Namoonni osoo bilisa ta’anii dhalatan, hanga bilisa ta’anii jiraatanitti, yaada gaarii fi hamaa hin uumuu turan.
—Baaruuk Ispiinozaa

Dogoggoruu waanan danda’uuf amantii kootiif gonkumaa hin du’u ture.
—Bertiraand Raasil

Wanti baay’ee si barbaachisu bakka ati xiqqoo ilaaluu barbaaddutti ni argama.
—Kaarl Jung jedhamuun beekama

Addunyaa kana irratti namni ba’aa ishee nama biraatiif salphisu faayidaa hin qabne hin jiru.
—Chaarlis Diikeens

Jajjabaan diina isaa qofa osoo hin taane gammachuu isaa kan mo’atudha.
—Dimookiraasii

Kolfaa, addunyaan si waliin kolfiti; Boo’i, ati immoo kophaa kee boo’i.
—Eela Wiilar Wiilkooks jedhamuun beekama

Abdii kutannaa fi sirrii ta’uu caalaa abdii fi dogoggora qabaachuu naaf wayya.
—Elon Mask jedhamuun beekama

Waadaa dhugaa imimmaan yoo barreeffame, akkuma ibiddi lubbuu koo keessa jiru gara asheetaatti gadi buusa, imimmaan koo addunyaa kana ni liqimsa ture.
—Emil Cioran jedhamuun beekama

Bilisummaan kan mirkanaa’u fedhii ofii guutuudhaan osoo hin taane, fedhii ofirraa buqqisuudhaan.
—Epictetus jedhamuun beekama

Gad fageenyaan dammaqaa namaa keessatti barbaachisummaan uumama loojikii hiika qabu babal’atee jira. Garuu yuunivarsiitiin dhugaa yeroo hunda tarkaanfii tokko loojikii bira darbee jira.
—Firaank Herbart jedhamuun beekama

Yeroo dhuma funyoo keetii geessan hiddaa itti hidhuun itti fannifadhu.
—Firaankiliin D. Ruuzvelt

Warri shubbisaa mul’atanis warra muuziqaa dhaga’uu hin dandeenyeen akka maraatan yaadame.
—Friedrich Nietzsche jedhamuun beekama

Falaasamni guddaan hanga ammaatti jiru hundi maal akka of keessaa qabu suuta suutaan naaf ifa ta’eera – jechuunis, waadaa ka’umsa isaa, fi gosa seenaa jireenyaa fedhii malee fi dammaqaa hin taane.
—Friedrich Nietzsche jedhamuun beekama

Wanti jaalala irraa kan ka’e raawwatamu yeroo hundumaa gaarii fi hamaa bira darbee raawwatama.
—Friedrich Nietzsche jedhamuun beekama

Dhugaan jireenya tajaajila.
—Friedrich Nietzsche jedhamuun beekama

Namni bineensa lolu adeemsa keessa bineensa akka hin taane mirkaneessuu qaba. Yeroo dheeraadhaaf boolla tokkotti yoo ilaalte immoo, boolli sun deebiʼee si ilaala.
—Friedrich Nietzsche jedhamuun beekama

Addunyaa kana irratti wanti dhugaa dubbachuu caalaa ulfaatu hin jiru, wanti namatti toluu caalaa salphatu hin jiru.
—Fyodor Dostoevsky jedhamuun beekama

Wanti nama suukanneessuu bareedinni dhoksaa akkasumas suukaneessaa ta’uu isaati. Waaqayyo fi sheyxaanni achitti wal lolu dirreen lolaa onnee namaati.
—Fyodor Dostoevsky jedhamuun beekama

Nama tokko qofatu na hubate, innis na hin hubanne.
—G. W. F. Hegel jedhamuun beekama

Namuu sagalee argata, ummanni durii illee, duudhaa sana jenna.
—G.K. Chesterton jedhamuun beekama

Aduun pilaaneetonni sun hundi naannoo ishee naanna’anii fi ishee irratti hirkattee, ammallee akka waan uumama cufa keessatti waan biraa hojjechuu hin qabneetti tuuta wayinii bilcheessuu dandeessi.
—Galiiloo Galiilee

Addunyaa hunda caalu keessa jiraanna.
—Gottfried Wiilhelm Laayibniiz jedhamuun beekama

Hawaasni kan guddatu jaarsoliin biqiltuu gaaddisa isaanii yoomiyyuu keessa akka hin taa’in beekan yeroo dhaaban.
—Mammaaksa Giriikii

Kilabii akka miseensaatti na fudhatu kamiyyuu keessa ta’uu hin barbaadu
—Groucho Maarkis jedhamuun beekama

Meetaafiiziksiin galaana dukkanaa’aa qarqara galaanaa ykn ibsaa hin qabne, kan caccabaa falaasama hedduutiin faca’eedha.
—Amaanu’eel Kaant

Namni abdii qabu addunyaa hunda caalaa gaarii ta’e keessa akka jiraannu labsa; namni abdii kutatus kun dhugaa ta’uu sodaata.
—Jeems Damee Kaabel

Namni bilisa ta’ee dhalata, garuu bakka hundatti sansalataan hidhamee jira.
—Jiin-Jaak Ruusoo

Si’ool namoota birooti.
—Jiin Pool Sartre jedhamuun beekama

Ofii kootiif filachuu keessatti dhiirota hundaaf nan filadha.
—Jiin Pool Sartre jedhamuun beekama

Mee addunyaa namni tokko tokkoon pilaaneetii kanarra jiru hundi walitti qabama beekumsa dhala namaa hunda bilisaan akka argatu itti kenname mee yaadi.
—Jiimii Weels

Nuti warra Du’aniidha. Guyyoota gabaabaa dura Jiraanne, bari’uun nutti dhaga’ame, aduun lixuu akka ibsu argine, Jaallannee jaallatamna, amma immoo sobna, Dirree Flanders keessatti.
—Joon Maakreey

Injifannoo badiitiif wanti barbaachisu namoonni gaariin homaa akka hin hojjenne qofa.
—Joon Istuwaart Miil

Waan gaarii siif hin barbaadu, waan gaarii siif barbaaduuf waan gaarii barbaada, waan ati barbaaddu waan hin beekneef. Ani gama kee isa gara mo’amuu keetti kaayyeffate miti, gama gara ifaatti qabsaa’aa jiruun jira, hiikni jaalalaas kanuma.
—Joordaan Piitarsan

Yoo waaqatti hin amanne ta’e homaa hin amantu, namoonni amantiis waaqa isaanii ni eegu osoo ati homaa kee hin eegdu.
—Joordaan Piitarsan

Guyyaa guyyaan dirqama kee yoo baate waa’ee egeree yaadda’uu hin qabdu.
—Joordaan Piitarsan

Nihilism jechuun waan tokkoof hiikni hin jiru, garuu faallaan isaa akkuma kana dhugaadha; wanti hundi hiika akka qabu.
—Joordaan Piitarsan

Kan darbe duraan ture ta’us akka ture ta’uun dirqama miti.
—Joordaan Piitarsan

Amantiin mallattoo cunqurfamaa … haramaa ummataati.
—Kaarl Maarkis jedhamuun beekama

Jireenya irraa homaa hin qabu; kanaaf akkuma namni hojii guyyaa gaarii booda hirribaaf qophaa’u du’aaf qophaa’eera.
—Lao Tzu jedhamuun beekama

Addunyaa kana irratti geggeessitoonni gosa 3 qabu: Hogganaa jaallatamu, geggeessaa jibbamaa, fi hogganaa namoonni akka jiru salphaatti beekan, hojiin sun yeroo hojjetamu, kaayyoon isaa guutame, isaanis ni jedhu: ofii keenyaan hojjenne.
—Lao Tzu jedhamuun beekama

Ogbarruun gurguddoon hundi seenaa lama keessaa tokko; namni imala deemu ykn namni hin beekne magaalaa dhufa.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Namni hunduu addunyaa jijjiiruuf yaada malee, namni of jijjiiruuf yaadu hin jiru.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Maatiin gammachuu qaban hundi isaanii wal fakkaatu; maatiin gammachuu hin qabne hundi karaa mataa isaatiin gammachuu hin qabu.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Innis akka waan aduu taateetti yeroo dheeraa akka ishee hin ilaalle yaaluun gadi bu’e, ta’us garuu osoo hin ilaalin illee akka aduu ishee arge.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Jaalalli jireenya. Hundi, waanan hubadhu hunda, waanan jaalladhuuf qofa hubadha. Wanti hundinuu, wanti hundinuu jira, waanan jaalladhuuf qofa. Wanti hundinuu isa qofaan tokko ta’a. Jaalalli Waaqayyoodha, du’uun immoo ani, kan jaalalaa ta’e, gara madda waliigalaa fi bara baraatti nan deebi’a jechuudha.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Goota oduu durii koo, kan humna lubbuu koo hundaan jaalladhu, kan ani bareedina isaa hundaan fakkeessuuf yaale, kan ture, kan jiru, kan bara baraan bareedu, Dhugaadha.
—Leo Tolstoy jedhamuun beekama

Bakki awwaalchaa lafa kanarra badhaadhina guddaadha, sababni isaas abdii fi abjuun gonkumaa hin raawwatamne hunda kan argattu asitti.
—Les Brown jedhamu

Maaliif as akka jirru hin beeku, garuu ofitti gammaduudhaaf jecha akka hin taane mirkanaa’aa dha.
—Luudwiig Wiitgenstein

Kan namni waa’ee isaa dubbachuu hin dandeenye, waa’ee isaa callisuu qaba.
—Luudwiig Wiitgenstein

Jijjiirama addunyaa kana irratti arguu barbaaddu ta’i.
—Mahaatmaa Gaandii

Yeroo kana booda waan barbaadde hunda yeroo kana booda hin barbaanne ni argatta.
—Maarsel Piroost jedhamuun beekama

Bareedinni ija nama ilaalu keessa jira.
—Maargaareet Woolfii Hangerford

Waggaa digdama booda wantoota hojjette caalaa wantoota hin hojjenneen abdii kutatta. Kanaafuu sarara bowwaa irraa darbadhaa. Buufata doonii nageenya qabu irraa fagaadhaa. Bubbee daldalaa doonii keessan keessatti qabadhaa. Gadi fageenyaan ibsuu. Abjuu. Argachuu.
—Maark Tweeyn jedhamuun beekama

Miidhaa hin qabne ta’uun, fi mufachuun, amma araada lamaan aadaa kanaa ta’eera.
—Maartiin Amis jedhamuun beekama

Gara laafina jechuun yaada si’ool namoota akka keetii barbaaduu danda’a jedhudha.
—Minh Bui jedhamuun beekama

Waaqayyo waan hundumaa gochuuf fedhii hin qabu, akkasitti immoo filannoo bilisaa keenyaa fi qooda ulfinaa kan keenya ta’e sana nu irraa nu irraa fudhata.
—Niikoloo Maakiiyaaveeliin jedhama

Faallaan dubbii sirrii hima sobaati. Garuu faallaan dhugaa gadi fagoo dhugaa gadi fagoo kan biraa ta’uu danda’a.
—Niels Bohr

Jireenyi aartii fakkeessa.
—Oskaar Waayild

Ani bineensa caalaa ta’uu baadhus, mirga jiraachuu hin qabuu?
—Paarkii Chaan-wook jedhamuun beekama

Waa’ee nama tokkoo waggaa tokkoof haasa’uu caalaa sa’aatii tokko tapha keessatti argachuu dandeessa.
—Pilaatoo

Namni safartuu waan hundaati.
—Protagoras jedhamuun beekama

Lafti daraaraa keessa kolfiti.
—Raalf Waaldoo Emersan jedhamuun beekama

Kanaaf ani akkan ta’e natti fakkaata.
—Renee Deeskaartis jedhamuun beekama

Yoo dhugaa barbaaddu dhugaa ta’uu barbaadde, yoo xiqqaate jireenya kee keessatti al tokko, hamma danda’ametti, waan hundumaa shakkuun barbaachisaadha.
—Renee Deeskaartis jedhamuun beekama

Warri mo’aman hundinuu warra jaalalaa (romantics) dha. Sammuu keenya akka hin afuufne kan nu dhorkudha.
—Riichaard Kaadree

Jechoota sadiitiin waanan waa’ee jireenyaa baradhe hunda gabaabsee ibsuu nan danda’a — Itti fufa.
—Roobart Firoost

Shamarran Instagram paantii yogaa uffatan; filannoo barbaacha mul’ateera.
—Saam Haaris

Osoo barsiisanillee dhiironni ni baratu.
—Seneca Quxisuu

Gaaf tokko duubatti deebi’ee yoo ilaalu, baroota qabsoo akka hunda caalaa bareedduutti si rukuta.
—Siigmaandi Firoyd

Rakkoon nuuf jiru fedhiin keenya guutamuu fi dhiisuu isaa miti. Rakkoon jiru akkamiin waan hawwinu beekna.
—Slavoj Žižek jedhamuun beekama

Wanti ani beeku homaa akkan hin beekne qofa.
—Soqiraaxis

Jireenyi hin qoratamne jiraachuu hin malu.
—Soqiraaxis

Jireenyi duubatti deebi’ee hubatamuu qaba. Garuu fuulduratti jiraachuu qaba.
—Søren Kierkegaard jedhamuun beekama

Dhugaa jiru sababa qofaan argachuuf baay’ee dadhabneerra.
—Qulqulluu Awugustiin

Addunyaan akkasitti dhumti. Bang malee osoo hin taane whimper.
—T. S. Eliyoot jedhamuun beekama

Qorannoo irraa hin dhaabnu, xumurri qorannoo keenya hundaas bakka jalqabne geenyee yeroo jalqabaaf bakka sana beekuu ta’a.
—T. S. Eliyoot jedhamuun beekama

Wanti ta’uu danda’uu fi maaltu ture Gara fiixee tokkotti akeeki, kunis yeroo hunda kan jirudha. Tarkaanfiin miila yaadannoo keessatti ni dhagahama. Kutaa isa nuti hin fudhanne gadi. Gara balbala nuti gonkumaa hin banamneetti. Gara iddoo biqiltuu ruuzii sanaatti.
—T. S. Eliyoot jedhamuun beekama

Boqonnaan haadha falaasama.
—Toomaas Hoobs jedhama

Dhugaawwan kana ofumaan kan mul’atan, namoonni hundi walqixa akka uumaman, Uumaa isaaniitiin Mirgoota murtaa’oo kan hin mulqamne akka isaaniif kenne, kanneen keessaa Jireenya, Bilisummaa fi Gammachuu hordofuu akka ta’e ni qabaanna.
—Toomaas Jeefarsan

Keessa irraa injifadhu.
—Kan hinbeekamne

Yaadonni inni bocame addunyaa ammayyaatiif dhagaa gati jabeessa.
—Kan hinbeekamne

Yeroo tokko namni tokko hiika Si’ool natti hime: Guyyaa dhumaa ati lafa irratti qabdu, namni ati taate nama silaa ta’uu dandeessu waliin wal argu.
—Kan hinbeekamne

Gara maashiniitti yeroo deemnu; warra nu booda dhufan waaqa jennee waamna.
—Vaan Triinh jedhamuun beekama

Hireen miira walbaruu namaaf kenna.
—Vaan Triinh jedhamuun beekama

Gootni yeroo hunda yeroo dukkanaa ka’a.
—Vaan Triinh jedhamuun beekama

Namni uumama golee gaazii Auschwitz keessatti kalaqe sana; haa ta’u malee, innis uumama sana kan qajeelee, Kadhannaa Gooftaa funyaan isaa irra kaa’ee goleewwan sana seenedha.
—Viktor E. Firaankili

Wanti hundinuu addunyaa hunda caalaa gaarii ta’eef.
—Voltaire jedhamuun beekama

Wanti falaasamaan tokko itti amanamuu danda’u tokko qofa yoo ta’u, innis falaasama biroo mormuudha.
—Wiliyaam Jeems

Wantoonni hundi walqixa ta’uu isaaniitiin ibsi salphaan sirrii ta’uu barbaada.
—Wiliyaam kan Okkaam